Eilen Genevessä käydyssä Eurooppa Cupissa tuli jälleen epäonnistuminen. Tavoitteena oli podiumpaikka ja tuloksena 9. sija. Mikä henkisesti pahinta, homma murskaantui jälleen jopa aiempia kisoja huonompaan uintiin. Kaaduin startissa, mutta se ei ole ainakaan täysi selitys ihan tajuttoman surkealle räpiköinnille. Hävisin kärjelle valovuoden mittaiset kolme minuuttia. Nyt kilpailu-uinnissa on joku todella paha lukko: on aivan uskomatonta, että aiempaa paremmilla treeneillä kisoista tulee vaan entistä huonompia suorituksia. Todella masentavaa.
Eilistä kisaa helpotti onneksi hiukan, että vedestä samaan aikaan kanssani rantautunut ranskalaistyttö oli kohtalaisen hyvä pyöräkuski ja saimme hänen kanssaan pidettyä siedettävää vauhtia yllä pyöräilyssä. Pyöräjalkanikaan eivät kuitenkaan olleet parhaimmillaan eikä eilisillä jaloilla ollut mäkisestä reitistä huolimatta otettavissa kärkeä kiinni, mutta onneksi lisää eroa kärkiryhmään ei pyörällä tullut kuin reilu minuutti.
Juoksukaan ei kulkenut niin kuin odotin. No, eipä fiiliskään ollut juostessa enää ihan huipussaan, kun lähdin todella paljon toivomaani huonommasta tilanteesta juoksulenkille. Pienoiseksi ilokseni kipitin kuitenkin väkisin vääntämällä kisan kolmanneksi parhaimman juoksuajan, ohitin läjän tyttöjä ja nousin siedettävälle 9. sijalle.
Nyt ei siis auta muuta kuin jälleen kerran koota tilanne. Täytyy skannata ihan tosissaan, mitä seuraavaksi teemme: onko edessä vain harjoittelua (ja siihen sisältyen Kuopion SM-kisa ja avovesiuinnin SM-kisa) vai maailmancup Unkarissa samoihin aikoihin. Täytyy antaa höyryjen jäähtyä pari päivää ja miettiä asiaa sen jälkeen virkeällä mielellä :)
maanantai 25. heinäkuuta 2011
maanantai 18. heinäkuuta 2011
Kausi vasta aluillaan... :)
Muutaman viikon kisatauko on tehnyt hyvää. Päätimme EM:n jälkeen jättää Edmontonin maailmancupin väliin, mikä oli raaka riskiratkaisu. Kyseinen kisa ei ollut maailmancupiksi kovinkaan tasokas, joten olympiapisteiden metsästystä ajatellen jätin näin hyvän tilaisuuden käyttämättä. Tästä huolimatta kisatauko vaikuttaisi nyt täysin oikealta ratkaisulta. Halusimme nimittäin heikohkon alkukauden jälkeen nollata tilanteen ja alkaa rauhassa rakentaa kuntoa kohti pitkää jopa marraskuulle jatkuvaa loppukautta.
Nyt ekat noin kymmenen päivää EM:n jälkeen menivätkin palauttavan liikunnan parissa. Lähes kaikki treenit tuli tehtyä hyvin kevyesti, sillä aina, kun koitin liikkua hiukankin reippaammin, alkoi päätä särkeä ihan tuhottomasti. Taisi olla aika stressi kropalle se sippaaminen kisassa. Ja ottihan se epäonnistuminen myös henkisesti koville.
Onneksi kroppa ja mieli alkoivat kuitenkin pikkuhiljaa palautua ja pääsin kunnon harjoittelun pariin. Tärkeintä on ollut, ja on myös tulevina viikkoina, uinti. Olemme lähiseudun triathlonistien ja parin uimarin kanssa tehneet muutamia tosi hyviä porukkatreenejä, joissa olemme päässeet totuttelemaan avovesikilpailuihin kuuluvaan vierustoverien mätkimiseen. Näiden treenien lisäksi uintiani on hiottu uudella tavalla myös altaassa, sillä olen saanut pari kertaa viikossa tekniikkavalmennusta uintispesialisti Marja Päviseltä! Marja ui omalla urallaan vapaata ja perhosta kolmissa olympialaisissa. Urheilu-uransa jälkeen hän on kouluttautunut valmennuksesta sekä liikuntatieteistä eli on todellinen huippuosaaja -ja lisäksi äärettömän positiivinen ja kannustava tyyppi :)!
No, tottakai uintitreenien ohella kuluneen vajaan parin viikon settiin tuli myös runsaasti muuta liikuntaa. Ehdottomia kohokohtia olivat 1.30 h pk-juoksu Sotungin hiihtomaastoissa (eka kerta näin pitkä lenkki mäkisessä vuoden 2002 jälkeen!) sekä pari älyttömän hyvää rennon reipasta pyörä+juoksutreeniä. Esimerkiksi lauantaiaamuna uin Solvallassa rennon 45 min treenin, ajoin mäkiteillä 60 km nousevasti, ja fiilistelin juoksuradalla 3 km -> 375 m vetoja 3.35 -> 3.00 / km vauhdeilla. Oli kyllä kiva taas harjoitella kauniissa Suomen kesässä!
Vaikka loppukauteen tähtäävä harjoittelu jatkuu edelleen, on seuraava kilpailukin jo tämän viikon sunnuntaina, kun osallistun eurooppacupiin Genevessä. Tavoitteena on saada hyvää porukkauintikokemusta ja tienata muutamia ITU pisteitä loppukauden maailmancupeihin pääsemistä varten. Odotan kyllä kisaa tosi innokkaasti, sillä Geneven kilpailureitin erikoisuutena on kuuteen kertaan ajettava 1 km mittainen jyrkkä mäki eli scorpparin saa pistää kunnon kyytiin :)!
Nyt ekat noin kymmenen päivää EM:n jälkeen menivätkin palauttavan liikunnan parissa. Lähes kaikki treenit tuli tehtyä hyvin kevyesti, sillä aina, kun koitin liikkua hiukankin reippaammin, alkoi päätä särkeä ihan tuhottomasti. Taisi olla aika stressi kropalle se sippaaminen kisassa. Ja ottihan se epäonnistuminen myös henkisesti koville.
Onneksi kroppa ja mieli alkoivat kuitenkin pikkuhiljaa palautua ja pääsin kunnon harjoittelun pariin. Tärkeintä on ollut, ja on myös tulevina viikkoina, uinti. Olemme lähiseudun triathlonistien ja parin uimarin kanssa tehneet muutamia tosi hyviä porukkatreenejä, joissa olemme päässeet totuttelemaan avovesikilpailuihin kuuluvaan vierustoverien mätkimiseen. Näiden treenien lisäksi uintiani on hiottu uudella tavalla myös altaassa, sillä olen saanut pari kertaa viikossa tekniikkavalmennusta uintispesialisti Marja Päviseltä! Marja ui omalla urallaan vapaata ja perhosta kolmissa olympialaisissa. Urheilu-uransa jälkeen hän on kouluttautunut valmennuksesta sekä liikuntatieteistä eli on todellinen huippuosaaja -ja lisäksi äärettömän positiivinen ja kannustava tyyppi :)!
No, tottakai uintitreenien ohella kuluneen vajaan parin viikon settiin tuli myös runsaasti muuta liikuntaa. Ehdottomia kohokohtia olivat 1.30 h pk-juoksu Sotungin hiihtomaastoissa (eka kerta näin pitkä lenkki mäkisessä vuoden 2002 jälkeen!) sekä pari älyttömän hyvää rennon reipasta pyörä+juoksutreeniä. Esimerkiksi lauantaiaamuna uin Solvallassa rennon 45 min treenin, ajoin mäkiteillä 60 km nousevasti, ja fiilistelin juoksuradalla 3 km -> 375 m vetoja 3.35 -> 3.00 / km vauhdeilla. Oli kyllä kiva taas harjoitella kauniissa Suomen kesässä!
Vaikka loppukauteen tähtäävä harjoittelu jatkuu edelleen, on seuraava kilpailukin jo tämän viikon sunnuntaina, kun osallistun eurooppacupiin Genevessä. Tavoitteena on saada hyvää porukkauintikokemusta ja tienata muutamia ITU pisteitä loppukauden maailmancupeihin pääsemistä varten. Odotan kyllä kisaa tosi innokkaasti, sillä Geneven kilpailureitin erikoisuutena on kuuteen kertaan ajettava 1 km mittainen jyrkkä mäki eli scorpparin saa pistää kunnon kyytiin :)!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)