sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Suomen mestaruus!

Jee, eilen voittamani puolimatkan suomenmestaruus tuntuu hyvälle :) Joroisten puolimatka on kisoista legendaarisin. Lisäksi tällä hetkellä suomalaisten taso on kovempi pidemmillä kuin lyhyemmillä matkoilla, joten puolikkaan SM-kulta on myös se kaikkein arvostetuin.


Nyt jaossa oli myös ruhtinaallinen palkintoraha. Joka euro tuli valtavan isoon tarpeeseen.

Eilinen kisani alkoi hyvällä uinnilla. Keli oli terävän vasta-aallokon takia tosi rankka, mutta ote piti ja meno tuntui rennolle ja helpolle. Rantauduin miehetkin mukaan lukien neljäntenä pari kolme minuuttia ennen Tiina Bomania.

Pyöräkin kulki. Jalka ei ollut aivan niin hyvä kuin treenien perusteella toivoin, mutta ihan vahvaa meno oli. Loppupuoliskon hölläsin tosi paljon, kun pelkäsin sippaamista ja selän kestämistä juoksussa. Turhaan, sillä jäi fiilis, että selvästi kovempaa olisi voinut ajaa. Hyvä tietää seuraavassa kisassa :)


Juoksuun lähdin turvallisessa noin 7.30 min johdossa. Plääninä oli juosta ekat pari kiekkaa superrennosti ja sitten reilu kierros tiukasti ja loppuun sitten taas löysätä. Alku tuntuikin helpolle ja kivalle. Mutta kokonaisuudessaan meno oli raskasta, vaikka jalat eivät tuntuneet yhtään väsyneille pyöräilystä. Energiat loppuivat tyystin (en tehnyt nyt hiilaritankkausta, hyvä opetus tämäkin) ja ehkä myös edellinen treenijakso painoi menoa. Ärsytti, kun ei kulkenut. Naurettavaa. Valkkukin koitti sanoa, että ota nyt vaan rennosti ja nauti...


No, lopulta sentään tajusin, että kerrankin ei oo pakko kiskoa ja antaa aivan kaikkeaan... Päätin saapua hyvävoimaisena nautiskellen maaliin. Upea fiilis :)


Eilisen päivän kruunasi, kun pääsin fiilistelemään valmennettaviemme kisoja. Moni veti puolikkaan ekaa kertaa ja kaikki selvisivät hienosti hymyssä suin maaliin - Tri For FUN meinigillä :) Ihanaa iloista itsensä voittamista!

Nyt palauttelua ja sitten muutamat tiukat treenit. Kolmen viikon päästä Wiesbadenissa nähdään lentävä suomalainen ;)

Valtava kiitos kaikille apujoukoilleni!!!

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Varusteita ja ennakkotunnelmia Finntriathloniin

Tempopyöräilystä innostuminen on innostanut tutkimaan myös kaikenlaisia urheiluvälineitä entistä tarkemmin. En silti ole yltiöpäisen "välineurheilun" kannattaja: triathlonin voi hyvin aloittaa vaikka Jopolla ja myös vauhtiin vaikuttaa joka lajissa huomattavasti enemmän kunto ja taidot kuin välineet.

Mutta koska välineilläkin on oma merkityksensä - niiden pitää olla itselle sopivia ja sen tasoisia, että ne auttavat pääsemään omiin tavoitetuloksiin - ajattelin esitellä oman settini Finntriathloniin. Osa välineistä on sponsseja, osan oon ostanut omasta pussista. Kaikki ovat kuitenkin just sellaisia mistä tykkään eli välineistä kisani ei jää kiinni :)



Kisa-asuna (jo turhankin monet kisat käynyt) Kiwamin puku. Ehkä hengittävin ja kevyin puku, mitä oon testannut. Myös väristä tykkään. Jos uidaan ilman märkkäriä tai jos on tosi kylmä, saatan käyttää jotain muuta asua ja kehitellä erilaisia ekstralämmikkeitä perusasun lisäksi...

Kisapuvun alla BV Sportin toppi. Aivan ehdottomasti paras toppi, mitä mulla on ikinä ollut! Vaikka toppi on "pehmeä" eli siinä ei oo mitään ekstratukia, se on sopivan jämäkkä eikä mene löysäksi edes uinnissa. Eikä haittaa tippaakaan hengitystä, kuten jotkut topit.

Jalassa BV Sportin kompressiosäärystimet. Huippulaadukkaat säärystimet, joissa kompressio on vähän spesiaalimpi kuin muissa kompressiosäärystimissä ja -sukissa: BV Sport on laittanut kompression hiukan ylemmäksi kuin muut, minkä on monissa tutkimuksissa todettu olevan optimaalista niin suorituskyvyn kuin palautumisenkin kannalta. Tuntuu toimivan!



TYR:n Freak of Nature märkkäri. Pehmeä liukas puku, jonka kelluntaominaisuudet tukevat vartalonkiertoa ja käsipaneelit antavat poweria vetoon. Bonuksena hieno sixpack ;) Laseina TYR:n polarisoidut Specialopsit.



Pyöränä Bianchi Crono. Täyshiilikuiturunko ja Ultegran vaihteet. Visionin aerotanko. Spesiaalina mulla on peruskampia lyhyemmät 165 mm kammet. Dura Acen hiilarikiekot, 55 edessä ja 75 takana. ISM Adamo TT satula. Giro Advantage kypärä. WAU, tarviikohan tällä setillä edes polkea ;)



Juoksutossuina Nike Flyknit Racerit. Höyhenenkevyet tossut. Kuitenkin sopivasti jämäkkyyttä ja myös vaimennusta. Pohjakuvio loistava Joroisten hiekkatielle ja asvaltille. Juokseminen on ihanaa!



Eväinä PowerBareja. Urheilujuomaa omasta takaa ja onnekseni samaa juomaa myös järjestäjältä. Geelejä kofeiinilla ja ilman. Energize patukkaa ennen kisaa ja pieni pala myös kisassa. Shottikarkkeja kisassa - mikäs sen mukavampi tapa ottaa geeliä ja saada kofeiinikicksit kuin napostella kokiksen makuisia karkkeja :)


Ja sitten niitä muita ennakkotunnelmia. Tavoitteenani on tehdä tasapainoinen perussuoritus ilman turhia sähläyksiä tai spurttailuja... Jos saan pidettyä ajatuksen kasassa ja kropasta irti sen, mitä tällä hetkellä on otettavissa, oon tyytyväinen. Siitä meillä on sitten tarkoitus viilata vauhtia vähän reippaammaksi seuraavien viikkojen aikana ennen EM skabaa. Nytkin kunto on kyllä ihan hyvä, mutta täysin herkkä olo Joroisilla tuskin vielä on ja selän takia ne ihan täysiä menemiset on jäänyt tekemättä.

Sijoituksellisesti pyrin toki olemaan kärkikahinassa. Kisaan on tulossa monia pitkille matkoille erikoistuneita naisia ja toivon, että saamme kaikki tehtyä hyvät suoritukset ja muodostuu tiukka jännä kilpailu! Nostan tässä muutamia kisakumppaneita esille, kun eipä meistä trinaisista Suomessa turhan paljon kirjoitella... ;)

Yksi suurimmista ennakkosuosikeista on Tiina Boman. Hänellä on pitkästä aikaa kunnon treenitalvi takana ja vaikka sairastelu sotki kevään kuvioita, oon aivan varma, että Tiina on saanut kesä-heinäkuun treeneillä itsensä taas tosi tiukkaan kuntoon. Ja se meinaa ihan kansainvälisen tason kovaa vauhtia. Kotikisa ja vankka kokemus pidemmistä trikisoista tuovat lisäpotkua Tiinalle.

Heidi Hyvärinen teki kovan suorituksen Joroisilla muutama vuosi sitten voittaessaan kisan. Viime ja tänä vuonna Heidi on kisaillut lähinnä Ranskassa, joten on kivaa ja mielenkiintoista nähdä hänenkin menoansa taas Suomessa. Tasaisen kova joka lajissa. Heidiltä voi hyvinkin löytyä vaikka kuinka hurjaa menoa...

Muita naisia ovat muun muassa tykkipyöräilijät, SM tempossa 5. ja 7. sijoittuneet, Terhi Martikainen ja Venla Koivula. Lisäksi mukana on maamme kärkitason juoksija, paljon viime vuosina myös uinnissa ja pyöräilyssä kehittynyt Maria Söderström. Mukana on myös monia muita kovia menijöitä, jotka voivat hyvinkin yllättää, kuten kevään Lanzan Ironmanissa ikäsarjassaan toiseksi sijoittunut Maria Kasurinen.

Eli meidän sarjassa on varmasti luvassa kiva tiukka kisa. Myös kaikissa muissa sarjoissa, kuten eliittimiehissä, on odotettavissa hienoja vääntöjä. Katsomaan ja kannustamaan kantsii tulla :) Tsemppiä ja onnea kisaan kaikille Finntriathlonisteille!

torstai 4. heinäkuuta 2013

Aika-ajopyörällä fiilistelyä

Aika-ajopyörällä ajaminen on ihan huippua. Oon täysin ihastunut Velo & Oxygenin Bianchiin! En oo ikinä ennen ajanut tempopyörällä, mutta nyt täytyy sanoa, että olisi kannattanut. Se on kivaa puuhaa. Ajoasento on rento ja aerodynaaminen eikä etureisiä hapota koko ajan. Kai se vaan on niin, että maantiepyörä ja aika-ajopyörä ovat oikeasti luoto omiin tarkoituksiinsa...

Viime vuosina pyöräily on ollut mulle vähän välilaji. Homma, joka on tullut hoidettua hiukan sivukädellä. Sekä henkinen että fyysinen panostus on mennyt pääasiassa uintiin ja juoksuun, joista oon myös nauttinut eniten. Pyöräily on ollut superia lähinnä vuoristossa, hyvässä seurassa tai sopivan sähäkässä kisassa. Nyt viime viikolla tapahtui kuitenkin jotain uutta: useana päivänä mulla oli valtava hinku lähteä kruisailemaan tempopyörällä jopa täysin tasaiselle tielle!?!

Motivoivaa on toki myös se, että tempofillarilla tuntuu pääsevän lujaa. Tempotykiksi mua ei voi kuvailla ja varmasti pyöräily on pitkissä kisoissa edelleen se heikoin lenkki. Mutta niin hyvälle pyörä nyt tuntuu, että pienellä treenipainotuksella voisi olla mahkuja yllättävänkin tuliseksi taskuraketiksi...

Tempopyörän ajo-asento tuntuu myös selän kannalta ihmeen hyvälle. Selkävaiva alkoi jo ennen kuin koskinkaan aika-ajopyörään eikä sillä ajaminen ole pahentanut selkää tippaakaan. Selkä ei vieläkään oo ollut täysin terve, mutta sellaisessa kunnossa, että perustreenaaminen sujuu ihan hyvin. Edelleen on hieman epäselvää, mikä selkää vaivaa. Treeneissä se on huonoin uidessa ja paras juostessa, pyörällä se vaivaa lähinnä heti treenin perään. Loistavan fyssarini, Tiina Lahtinen-Suopankin, mukaan kyseessä on mitä todennäköisimmin pieni nivelsiteiden venähdys, joka on sitten aiheuttanut kaikenmaailman probleemia. Tiina on hoitanut selkää useaan otteeseen ja opettanut erilaisia lihashallintajuttuja, mistä on jälleen kerran ollut suunnattomasti apua.

Jotta selkä ei rasitu likaa, olemme nyt kuitenkin jättäneet kaikki tosi kovat vedot pois ja keskittyneet taas kerran erittäin laadukkaaseen perustreeniin. SM pyöräilyjen väliin jääminen oli harmillista, kuten myös se, etten vielä ole päässyt kokeilemaan miten se tempopyörä kulkisi, kun on kaikki pelissä ;) Mutta toisaalta onneksi just nyt perustreeni on huomattavasti oleellisempaa kuin vauhtihurjastelu. Niinpä viime viikkoina kokonaistreenimäärä on ollut kohtuullisen iso ja pitkiä sitkeitä pk-vk harjoituksia on tullut tehtyä runsaasti. Saas nähdä kuinka ne nostavat kuntoa kohti seuraavia kisoja, jotka ovat Finntriathlon 20.7. ja Ironman 70.3 EM 11.8.!