Kokonaisuutena kisa sujui ihan okei ja sain tehtyä sen, mitä oli tarkoitus eli mestaruuden voittamisen lisäksi suorituksesta tuli loistava viimeistelytreeni.
Uinti sujui ihan okei - otin alun ja lopun suht kovaa ja keskiväliin löysin rennon hyvän otteen. Suunistus tosin taisi mennä aika mönkään. Pyörällä toivoin, että muut naiset olisivat vuorovedolla ottaneet mut kiinni, sillä kisareitti oli turhan tylsä noin 22-23 km yksi lenkki keskellä metsää... mutta valitettavasti he eivät tainneet saada hommaa täysin toimimaan ja niin mun piti yksin simuloida "vuorovetoajoa". No, ok:lle pyörä tuntui. Kiitos Velo & Oxygenille siitä, että loistavalla pyörällä jopa aiemmin kammoamani tasaisen suoran ajaminen on nyt kivaa ;)
Juoksun vedin about kympin teholla vähän vauhteja vaihdellen. Siinäkin oli muuten ihan hyvää meininkiä, mutta alaselkä jumitti jostain syystä eikä askel rullannut aivan normisti. Kaikkein tärkeintä lauantaina kuitenkin oli, että olo tuntui nyt vihdoin taas normaalille ja terveelle.
Nyt olemmekin jo Turkin Alanyassa valmistautumassa tän viikon perjantaina käytävään EM starttiin. Jännää! Selkä täytyy saada vielä auki, mutta muuten kroppa tuntuu jopa yllättävän herkälle ja vahvalle. Uskon, että hyvään suoritukseen vaaditaan täällä perusmatkalla aika paljon kovempaa vauhtia kuin mitä vedin nyt SM-kisassa sprinttimatkalla, mutta kyllä meno sille lauantaina tuntui, että vauhtia saattaisi löytyä ;) Paukut pystyyn!
Mitalikolmikko: Pauliina Oksanen, Maria Söderström ja minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti