Kestävyysseminaarista arvokasta oppia ja ideoita

Marraskuun viimeisenä viikonloppuna pidettiin jokavuotinen Pajulahti Endurance Conference. Seminaariin oli saapunut joukko huipputason valmentajia ympäri maailmaa. Oli mielettömän hienoa päästä kuulemaan näiden useita arvokisamitalistiurheilijoita valmentaneiden gurujen kokemuksia ja ajatuksia! Niin ja tietty oli myös aika jännittävää päästä itse kertomaan kyseisille huippuvalmentajille omasta urastani. 

Paikalla ei valitettavasti ollut juurikaan suomalaista triathlonporukkaa. Niinpä ajattelinkin koota tähän yhteenvedon seminaarin eri esityksien pääannista.

Olympiakomitean kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen avasi seminaarin.

Oma esitykseni

Sain olla seminaarin ensimmäinen puhuja. Kerroin omasta urastani ja harjoittelustani viimeisten...20 vuoden ajalta! Tunteet olivat pinnassa, kun puhuin siitä, miten intohimo kestävyysurheilua kohtaan syttyi pienenä tyttönä. Samoin pala meinasi nousta kurkkuun, kun kerroin kaikista vaikeista hetkistä, joita koin matkustaessani ympäri maailmaa olympiapisteiden perässä. Luentoani kehuttiin jälkikäteen inspiroivaksi ja ajatuksia herättäväksi, joten setti taisi ajaa tehtävänsä. Pääsanomanani oli - ilo, intohimo ja suomalainen sisu ovat huippusuorituksen eväät! Lauantaina pääsin myös vetämään aamuherättelyn, johon kuului juoksua sekä erilaisia toiminnallisia venyttelyjä ja lihaskuntoharjoitteita, joita itse teen lähes päivittäin.

Veikko Sinisalo ja Veli-Pekka Valkonen

Sinisalo on olympiamitalitason valmentaja, jolla on mieletön kokemus etenkin soutajien koutsaamisesta niin Suomessa kuin ympäri maailmaa. Sinisalonkin pääsanomana oli muun muassa, että kaikkeen tekemiseen on erittäin tärkeää löytää ilo ja rentous. Toisaalta jokaisen pienen pienenkin yksityikohdan huomioiminen on oleellista - marginal gainsit tulee siis aina käyttää. Näistä ja muista kovimman huipputason urheiluun liittyvistä tekijöistä Sinisalo kertoi monia loistavia esimerkkejä.

Valkonen on puolestaan eräs Suomen fiksuimmista henkilöistä, kun keskustellaan ravitsemuksesta. Hän tuntuu olevan hyvin samoilla linjoilla kuin minä. Ravinto on uskomattoman tärkeässä roolissa huippukuntoa rakennettaessa. Erittäin runsas ja monipuolinen kasvisten syöminen on myös urheilijan ravitsemuksen pohja. Ruoan tulee olla mahdollisimman luonnollista. Eri energiaravintoaineiden suhteiden tulee olla tasapainossa siihen nähden, minkälainen treenikausi on menossa. Itseni Valkonen sai miettimään, syönköhän tällä hetkellä hiukan liikaakin proteiinia - tätä täytyy vähän testailla.

Jussi Lotvonen

Jussi on paratriathlonisti, jonka tavoitteena on päästä ensi vuoden Rion paralympialaisiin. Jussi piti todella inspiroivan luennon siitä, mitä kaikkea paraurheilu vaatii. Täytyy nostaa hattua, sillä Jussi tekee todella kovasti töitä saavuttaakseen unelmansa. Tsemppiä ja iloa matkaan!

Inigo Mujika

Mujika on eräs maailman parhaista olympia- ja ironmanmatkojen triathlonvalmentajista. Mujika valmentaa esimerkiksi Ainhoa Muruaa (mm. olympialaisten 7.) ja on yli 10 vuoden ajan valmentanut Eneko Ilianosta (mm. Hawaiin 2.). Mujikan kahta luentoa - ja luentojen ulkopuolisia keskusteluja Mujikan kanssa - odotinkin ehkä eniten koko Pajulahden reissulta.

Mujikan ensimmäisen luennon aiheena oli kestävyysurheilijan voimaharjoittelu. Hän esitti erittäin kattavan lajitelman aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja kertoi myös omia käytännön kokemuksiaan. Pääsanomana oli, että voimaharjoittelu on todella tärkeää, mutta se tulee tehdä oikein. Mujikan urheilijat tekevät päivittäin keskivartalotreeniä, minkä lisäksi heidän vuosiohjelmassaan on 6-12 viikon jaksoja kesto-, perus- ja maksimivoimaa. Minulle uusia ajatuksia oli muun muassa se, minkätyylisiä apuja oikein toteutettu voimaharjoittelu tuo eri lajeihin - esimerkiksi pyöräilyn kadenssiin. Keskustelin Mujikan kanssa myös kahdenkesken triathlonistin lajivoimatreeneistä sekä ylävartalon harjoittelusta ja tarttuipa sieltäkin muutama vinkki ensi kauden treeneihin.

Toisen Mujikan luennon aiheena oli kilpailuun valmistautuminen. Pääsanomana oli, että oikein toteutetusta viimeistelystä on muutaman prosentin hyöty, mutta viimeistelyn toteuttaminen riippuu todella paljon yksilöstä ja urheilulajista. Oli mielenkiintoista nähdä, että myös hän oli päätynyt useiden urheilijoidensa kohdalla hieman harvinaisempaan kaksi- tai kolmevaiheiseen taperingiin, minkä olemme Paulin kanssa vuosien varrella todenneet myös minulle toimivimmaksi. Tässä mallissa treeniä vähennetään, mutta sitten sitä lisätään hieman uudestaan (ja kolmivaiheisessa sitten taas vähennetään) kilpailun lähestyessä. Luennon ulkopuolisissa keskusteluissa sain Mujikalta todella arvokkaita vinkkejä myös viimeistelystä - esimerkiksi Hawaiin kuumiin olosuhteisiin valmistautumisen suhteen.

Camilla Richardson ja Guy Storbacka

Camilla ja Guy pitivät tosi mielenkiintoisen luennon Camillan urakehitykaestä ja harjoittelusta. Pääsanomana oli, että oikein toteutetulla ahkeralla työllä päästään kestävyysurheilussa huipulle. Camillan harjoittelussa silmiinpistävää oli suuri juoksukilsojen määrä ja se, ettei Camilla juurikaan juokse todella hitaita lenkkejä. Camillasta huokui vahva into ja päättäväisyys ja olenkin aikas varma, että hänet nähdään menestymässä vielä monissa arvokisoissa.

Johan Voogd

Johan on hollantilainen huippu kestävyysjuoksuvalmentaja. Hän piti erittäin antoisan luennon ja käytännön treenisetin. Voogdin - itselleni tärkein - pääsanoma taisi olla, että vain laadukkaat treenit kehittävät eli riittävästä palautumisesta huolehtiminen on ykkösjuttu. Lisäksi hän korosti niin sanotun roskatyön karsimista eli Voogdin mielestä kaikella, mitä tehdään, pitää aina olla selkeä tarkoitus. Voogd myös korosti päättäväisyyttä ja kertoi monta inspiroivaa tarinaa valmentamastaan huippujuoksija Jip Vastenburgista.

Voogdin tekniikkaharjoitus oli myös ihan loistava. Voogdin "lempidrilli" oli niin kutsuttu haitarijuoksu eli pakarajuoksun ja polvennostojuoksun välimalli. Hän teki tämän kuitenkin hieman eri tavoin kuin olen tottunut, sillä hän yhdisti juoksuun erittäin tehokasta jalkaterän käyttöä ja erilaisia kiihdytyksiä sekä pysähtelyjä. Niinpä pohkeet ovat edelleen kipeät kolmen päivän jälkeen... Sain Voogdilta myös pari henkilökohtaista vinkkiä, jotka tuonevat ainakin hiukkasen lisävauhtia tulevana kesänä.

Jeronimo Bravo Rodriquez

Bravo Rodriquez on valmentanut alle tunnin!!! puolimaratoonareita, mm. Zersenay Tadesea. Hänen luentonsa pääantia oli esimerkiksi se, miten tärkeänä hän pitää juoksun taloudellisuuteen panostamista ja ettei Tadese juokse juurikaan todella hitaita lenkkejä.

Bravo Rodriquez piti myös käytännön treenidemonstraation, joka keskittyi juoksuvoiman kehittämiseen. Bravo Rodriquezin lähestymistapa juoksun taloudellisuutta ja lajivoimaa kohtaan oli todella samantyylinen kuin Paulilla: erilaisia mäkijuoksuja yhdistettynä samassa treenissä monipuoliseen toiminnalliseen lihaskuntoon sekä race pace juoksuun tasaisella. Muutama uusi liike tästä setistä jäi tietysti taskuun ja samoin oli mielenkiintoista kuulla tällaisten harjoitusten rytmittämisestä eri harjoituskausien ohjelmaan.

Kaiken kaikkiaan Pajulahden kestävyysseminaari oli siis erittäin opettavainen ja inspiroiva. Tällaisia tarvitaan Suomeen ehdottomasti lisää. Ehkäpä myös ihan vaan triathlonvalmentajien välinen seminaari olisi paikallaan, jotta voimme viedä Suomen triathlonbuumia eteenpäin entistä ammattimaisemmin ottein?

Leiri, joulu ja talven arkipäivät

Ihanaa, kun on talvi! Nyt vaan toivotaan, etteivät nämä lämpimät päivät taas muuta pääkaupunkiseutua synkän harmaaksi, sillä just tähän vaiheeseen vuotta mun treenisuunnitelmiin sopisi monipuolinen hiihtojakso. Hiihtäminen on ihan hullun hauskaa ja se on aina ollut tärkeä osa talvitreenejämme, tosin näistä triathlonistin talviharjoituksista ajattelin kirjoittaa tarkemmin vasta seuraavaan bloggaukseen.

Myös juokseminen on talvella hauskaa. Täksi talveksi sain Icebugin lenkkarit ja ne ovat kyllä ihan mahtavat. Ei tarvii yhtään lipsutella ja toisaalta ne toimivat selvästi aiemmin käyttämiäni nastureita paremmin myös sulalla tiellä tai vaikkapa rappukäytävässä.

Viimeisimmän blogikirjoitukseni jälkeen olin pitkän viikonlopun Pajulahdessa. Viikonloppu toi vaihtelua normiarkeen, sillä valmensin Paulin, Markon ja Artun kanssa kuntoilijatriathlonisteja sekä nuorten maajoukkuetta. Leirin osallistujat olivat huipputyyppejä ja oli jälleen kerran tosi hauskaa ja antoisaa saada jakaa opiskelujeni sekä piiiiitkän triathlonurani aikana kertynyttä osaamista.

Leirin koko sakki.

Palautteesta päätellen myös leirin urheilijat nauttivat viikonlopusta. Ainakin liikuntaa taisi tulla riittämiin… Leirillä oli mukana myös pari aktiivista bloggaajaa, Laura ja Hannu, joten taidatte saada objektiivisimman kuvan leirin annista lukemalla heidän kirjoituksensa:

http://triathlontreeni.blogspot.fi/2014/12/leireilya-pajulahdessa.html 

http://www.monisporttausta.fi/2014/12/22/aikuisten-joululeiri-triathlonia-nastolassa/ 

Leirin jälkeen olikin sitten jo joulu. Ehdottomasti vuoden ihanin juhla. Vietin sitä vanhempieni ja Kirsin sekä Jurin kanssa ja täytyy sanoa, että vaikka joulu on niin sanotusti lasten juhla, oli ”aikuisten joulu” tällä kertaa just sellainen, mitä kaipasin. Paljon lepoa ja herkullista ruokaa. Ah.

Joulu katkaisi kivasti syksyn kiireet ja samalla joulu oli merkki siitä, että on aika lisätä harjoittelun rasittavuutta ja laatua. Toki treenasin jo syksylläkin hyvin, mutta kokonaisuutena meno oli rentoa. Tehotreenejä ei tullut tehtyä juuri ollenkaan ja muutenkin annoin itseni säheltää vähän kaikkea muutakin kuin huippu-urheilua ;) Tämä on mun mielestä ollut tosi hyvä vuosirytmityksen pohja – eli jouluun asti rennosti ja sitten pikkuhiljaa ruuvin kiristystä kohti kevättä.

Moni on kysynyt, mitä triathlonistin talvipäiviin oikein kuuluu. Mun arki vaihtelee paljon päivästä toiseen ja joinain päivinä teen enemmän paperihommia, kun taas nykyään pyrin siihen, että pystyisin käyttämäään suurimman osan päivistä lähes ainoastaan urheiluun. Joka tapauksessa eilinen on aika hyvä esimerkki siitä, mille mun perus treenipäivät tällä hetkellä näyttävät.

6.15 herätys, lyhyt venyttely

Aamiainen (puuroa, pakastemarjoja, Biokian marjajauheita, raejuustoa, pähkinöitä, kahvia)

7.30–8.00 Jumppa uimahallin salilla

8.15–10.00 Uinti (superkiva TriFit treeni, joka sisälsi uinnin ohella esim. yleisliikkeitä ja punnerruksia)

10.20–11.20 Ergo Kuulohansan takahuoneessa (sis. 40 min pk2-AerK)

11.30–12.15 Juoksu uimahallin salin matolla (sis. 30 min pk2-AerK)

12.15–12.45 Vesijuoksu, kylmäallas, suihku, palautuseväs

Kaupan kautta kotiin

13.30 Lounas, tällä kertaa äiti seurana (wokvihanneksia ja lohta)

14–15 Päiväunet

15.00 Välipala (kahvia (pakkomielle tähän väliin…), marjoja ja jogurttia, leipä)

15–16.45 Tietokonehommia (laskuja, sähköposteja, tämä blogi (jonka julkaisu jää huomiselle, kun tietokone arrrrggghhhh! tökkii…)

17.30–18.30 Hiihto, kevyttä nautiskelua

19–19.45 Juoksuun (ja mun selkäprobleemiin) liittyvää lantiotreeniä Anttilan Jarin ja Paulin kanssa

20.30 Illallinen (salaattia, kanaa, leipää)

21–21.30 Venyttely ja foam roller

22.00 Nukkumaan

Tulipa varsinainen sekasikiö bloggaus...Melkein jo unohdin, että tänäänhän on uuden vuoden aatto.  

Onnellista vuotta 2015 kaikille!

 

Ennakkofiiliksiä Joroisten SM kisaan

Jee, jälleen on kisaviikko! Vireillään olevan triathlonbuumin ansiosta Joroisten tapahtuma on tällä kertaa Suomen mittakaavassa tosi iso. Puolimatkalle osallistuu jopa 1400 triathlonistia ja lisäksi viikonloppuun kuuluu muita häppeningejä, kuten lasten kisa ja pikatriathlon.

Täytyy myöntää, että just nyt odotan Joroisten mahtavaa yleisfiilistä jopa enemmän kuin itse kisaa...  tähän kuvaan on tiivistetty fiilikset viime viikon pitkien reippaiden harjoitusten jälkeen.
 

Saas nähdä, millaiseen vireeseen tästä palautuu muutamassa päivässä. Ihan täysin kisavireessä en varmaankaan ole, sillä kausisuunnitelmassamme Joroisten koitos on tärkeä avaintreeni kohti loppukesän pääkisoja. Lauantaista tulee varmasti kova päivä, enkä taida tänä vuonna päästä niin helpolla kuin viime vuonna ;) Mulla on kutina, että monet kilpakumppanini ovat selvästi aiempaa paremmassa tikissä ja lisäksi kisassa on mukana eräs venäläinen pro. Joten eiköhän meille naisille tule hieno jännä kisa! Jos et ole paikanpäällä, voit seurata kisaa livenä!

Oman kisani lisäksi Joroisilla jännittää monien valmennettavieni koitokset. Voi kun kellekään ei tulisi mitään ikäviä ylimääräisiä vaikeuksia ja kaikki saisivat tehtyä sellaisen suorituksen, mihin oma kunto just nyt riittää. Ennen kaikkea tärkeintä olisi, että touhusta jäisi Tri For FUN fiilis.

Tsemppiä kaikille viikonloppuna kisaaville! Pidetään hurjat uinti-pyörä-juoksu bileet :)!

Vinkkejä aloittelijoille triathlonkisoihin

Teksti päivitetty 29.5.2015

Moni uusi harrastaja on löytänyt talven aikana triathlonin pariin. Starttiviivoilta löytyykin tänä kesänä ennätyksellisen paljon triathlonin ensikertalaisia. Tässä muutamia vinkkejä teille kaikille uusille tulokkaille - tervetuloa kivan lajin pariin, toivottavasti nautitte menosta!

VIKALLA VIIKOLLA

Huolla välineesi. Tarkista, että pyöräsi vaihteet ja jarrut toimivat. Rikkinäinen pyörä on turvallisuusriski niin itsellesi kuin kanssakilpailijoille. Tarkista myös märkäpukusi ja korjaa kaikki pienetkin "haavat" märkäpukuliimalla. Laita lenkkareihin pikanauhat (jos käytät sellaisia) ja juokse nauhoilla ainakin yksi lenkki, jotta varmistut sopivasta kireydestä. Kisaa varten kenkiin kantsii laittaa myös talkkia, etenkin mikäli et aio pukea sukkia jalkaan.

Tutustu kisareitteihin. Jos asut kisapaikan lähistöllä, kannattaa reitit tsekata livenä. Esimerkiksi Vantaa Triathloniin 6.6. osallistuville järjestetään myös ohjattu tutustuminen kisaviikon tiistaina 2.6. klo 18.00. Jos asut kaukana, kantsii reittikarttoihin tutustua netissä. Kiinnitä huomiota uimajärven lämpötilaan, pyörä- ja juoksureittien profiileihin sekä siihen, kuinka monta kierrosta kussakin lajissa tulet tekemään.

Kevennä harjoittelua. On yksilöllistä, miten paljon treenejä kantsii keventää. Hyvä nyrkkisääntö on, että harjoittelet noin 50-70 % normaalimäärästäsi. Vikalla viikolla kantsii tehdä joka lajissa myös muutamia lyhyitä reippaita pätkiä, jotta kroppasi ei mene turhan veteläksi, vaan virittyy sopivasti. Muista kuitenkin, että kuntoa et voi enää nostaa treenaamalla, vaan riittävä lepo on tärkeintä.

Tee (kevyt) hiilihydraattitankkaus. Jos kisamatkasi on olympiamatka (eli perusmatka) tai sitä pidempi, voit hyötyä hiilihydraattitankkauksesta. Syö noin vuorokauden ajan tavallista enemmän hiilihydraatteja, mutta lopeta tankkaus vikana kisaa edeltävänä päivänä ja nauti tällöin normaalia, helposti sulavaa, sinulle tuttua ruokaa. Vikana iltana ei siis enää kantsi ahmia mahaa ylitäyteen.

KISA-AAMUNA

Herää ajoissa ja syö normaali, helposti sulava aamupala 2-4 tuntia ennen starttia. Hyviä useimmille sopivia ruokia ovat esimerkiksi pieni määrä puuroa, riisimurot, vaalea leipä, hunaja ja marmeladi, juusto, kananmuna, tuoremehu (tai punajuurimehu ;) ) ja kahvi, mikäli olet tottunut juomaan sitä. Itse teen kisa-aamuina aina lyhyen aamulenkin ennen aamupalaa.

Saavu kisapaikalle ajoissa. Tarkista sopiva aika kilpailuohjeista. Yleensä sopiva saapumisaika on noin 1.30 h ennen starttia, mutta joihinkin tapahtumiin saattaa olla parempi tulla jopa tätä aikaisemmin.

Varmista osallistumisesi kisakansliaan (joskus voit tehdä tämän jo edellisenä päivänä). Samalla saat kilpailunumerot, uimalakin sekä ajanottolaitteen. Varmista jo tässä vaiheessa, että saamassasi pussissa on kaikki, mitä kuuluu.

Osallistu kilpailuinfoon. Siellä kuulet mahdolliset viime hetken muutokset. Älä ujostele kysyä, jos joku juttu on sinulle epäselvä!

Tee lyhyt verryttely. Tarkista vielä kerran, että pyöräsi toimii. Tsekkaa myös, ettei renkaisiisi ole tarttunut lasinsiruja tai muuta terävää. Pumppaa renkaat. Vie pyörä ja muut tavarat vaihtopaikalle. Myös kisalenkkarit jätetään tässä vaiheessa vaihtopaikalle, joten on kätevää olla myös toiset lenkkarit mukana. Paina mieleesi, missä päin vaihtoaluetta oma paikkasi sijaitsee (esim. 3 rivi oikealla suuren puun vieressä), jotta löydät sen näppärästi uimasta tullessasi.

Pue märkäpuku ajoissa. Pukeminen vie helposti jopa 10-15 min. Jos haluat, voit laittaa rasvaa lahkeiden sisäpuolelle, jotta puku tulee sutjakasti pois päältä. Itse aloitan pukemisen aina noin 40 min ennen starttia ja tämän jälkeen teen 15 min verryttelyn. Meidän pitää kansainvälisissä kisoissa nousta lähtökarsinaan 15 min ennen starttia, mikä on yleinen käytäntö myös monissa Suomen koitoksissa. Tarkista tämä kilpailuohjeista tai kysy asiaa kilpailuinfossa.


KISAN AIKANA

Yritä asettua lähdössä tasosi mukaiseen paikkaan: jos koet olevasi vahva uimari, mene rohkeasti eturiviin ja jos taas koet uinnin olevan heikko lenkkisi, kantsii jäädä taakse tai mennä porukan reunalle. Näin vältyt turhilta ruuhkilta ja "yliuinneilta".


Lähde maltilla matkaan. Uinnissa on aina ruuhkaa, vaikka noudattaisit tuota edellistä ohjetta. Rentoudu ja muista hengittää, ruuhka helpottaa yleensä viimeistään ekalla poijulla.

Pysy vaihdossa rauhallisena, ylimääräinen sähläys ei hyödytä. Aloita riisumaan märkäpukua heti vedestä noustuasi. Riisu puku vyötäröllesi samalla, kun juokset vaihtopaikallesi. Riisu jalkaosuus puvusta vaihtopaikalla. Pue kypärä päähän, pyöräkengät jalkaan (ellet jätä niitä valmiiksi polkimiin) ja mahdolliset muut vaatteet päälle. Taluta pyöräsi pois vaihtopaikalta ja nouse pyörän päälle vasta merkkiviiva ylitettyäsi.


Pyöräilyssä noudata liikennesääntöjä ja peesiohjeita.Jos kisassa on peesikielto, et saa ajaa 10 m lähempänä edellä menevää. Jos taas peesaaminen on sallittu, voit ajaa ihan edeltävien lähellä ja hakea siitä imua sekä tuulisuojaa. Muista juoda ja pitkillä matkoilla myös syödä pyöräillessä. Pyöräosuuden vikojen kilsojen aikana ei enää kantsi syödä ja juoda, vaan yleensä on parempi antaa mahan rauhoittua ennen juoksuosuutta.

Aloita juoksu maltilla. Juokseminen voi tuntua alkuun jäykälle, mikäli et ole tehnyt paljon pyörä-juoksu-yhdistelmäharjoituksia, mutta jalkasi aukeavat kyllä, joten älä masennu juoksun alun tunteesta. Keskity hyvään tekniikkaan eli pidä hartiat rentoina, lantio korkealla ja askelkontakti nopeana. Fiilistele katsojien kannustusta ja pyri itsekin hymyilemään ainakin välillä jos vaan mahdollista - siitä saat varmasti voimia. Juoksuosuuden loppua kohti voit sitten vaikka nostaa vauhtia ja laittaa tiukille. Maaliviivan ylitettyäsi muista onnitella itseäsi: olet nyt triathlonisti :)



Perusmeininkiä ja selän parantelua

Hurahtipa lähes pari viikkoa nopsaan. Leirin jälkeen perusmeininkiin palaaminen on aina alkuun vaikeaa. Tuntuu lähes mahdottomalle tunkea työt ja treenit (ja treeneihin matkustelut, jotka Suomessa vie paljon aikaa...) yhteen päivään. Mutta pikkuhiljaa arki alkaa aina rullaamaan ja tuntuu jopa tosi kivalle. Nytkin on ollut muutamia superhauskoja treenejä oman valmennusporukan sekä yhden yrityksen kanssa.

Oma treenaaminen ei kuitenkaan oo sujunut ihan suunnitellusti. Viime viikolla selkään iski jälleen kerran noidannuoli. Onneksi se ei kuitenkaan tällä kertaa ollut pahaa laatua, vaan oon koko ajan pystynyt liikkumaan. Itse asiassa mun selän kanssa paikalleen jääminen on pahinta, mitä voi tehdä ja kevyt treenaaminen palauttaa selän huomattavasti nopeammin kuin makaaminen.

Onneksi nyt selkä alkaa jo olla melko hyvä eli tähän väliin tullut pikku vamma ei aiheuttanut juuri mitään harmia triathlonkautta ajatellen. Ikävää kyllä, huominen SM puolimaraton jää kuitenkin selän temppuilun takia väliin. Harmi, sillä se oli viime vuonna niin kiva kisa... On kuitenkin selvä, että nyt on ihan turha lähteä riskeeraamaan. Tsemppiä ja juoksuiloa kaikille kisaan lähteville :) !!!

Viime viikkojen kohokohta on tainnut olla puuhailu koiramme kanssa. Jemi täytti 14.4.2014, rumpuja kiitos, 14 vuotta! Jemppa asustaa vanhempieni luona, mutta oon tän viikon ollut koiran yksinhuoltajana, kun vanhempani ovat hiihtolomalla. Mukava kaveri.

Tule leirille Pajulahteen 2.-4.5.!

Kanarian leirimme alkaa olla loppusuoralla. Enää kaksi päivää ja sit kotiin. Ennen kun on aika kirjoittaa tästä leiristä yhteenveto, ajattelin kertoa toisenlaisesta leiristä, jonka vedämme Pajulahden Urheiluopistolla 2.-4.5. Sinne on vielä muutamia paikkoja vapaana, joten ei kun vaan rohkeasti mukaan!

Leiri on suunnattu kaikentasoisille aikuisille kuntoilijoille - sekä aloittelijoille että lajia jo pidempään harrastaneille. Leirillä treenataan kaikkia triathlonlajeja. Hyvän treenisetin lisäksi leirillä on tilaisuus saada henkilökohtaista palautetta uinti-, pyöräily- ja juoksutekniikasta. Lisäksi luvassa on "Paul spesiaaleja" eli, ainakin pienehkössä piirissä, kuuluisiksi nousseita lihaskuntojumppia ;)

Niin ja mun mielestä kaikissa leireissä parasta on aina ihan se, että saa vaan treenata, syödä, levätä ja viettää aikaa samanhenkisessä triathloniin hurahtaneessa porukassa :)

Lisätietoja:Leiriesite

Demoa oikeaoppisesta uintivedosta joulukuun leirillä.