Parasta oli, että sain kivasti pyörä- ja juoksukilsoja (tai tällä mäkisellä saarella paremminkin tunteja...) jalkoihin. Suuri osa treenistä oli ns. Ironmanin ja puolikkaan tehoa, mikä nosti kuntoa varsin mukavasti. Leirin keskivaiheilla 15 päivään kertyi about 70 h treeniä (+ huollot), vaikka noistakin päivistä kaksi oli hyvin kevyttä palauttelua. Jalat jaksoivat loistavasti pyöräilyt ja kestivät hyvin juoksut ja nautinkin suuresti lenkkeilystä hyvässä seurassa ja upeissa maisemissa!
Leirin alkupuolella tuli kuitenkin myös pieniä vastoinkäymisiä. Sairastuin flunssaan, joka onneksi kuitenkin rajoittui vain kurkkukipuun ja väsymykseen eikä päässyt kuumeeksi. Niinpä sain koko ajan treenattua, vaikka tehoja jouduimme laskemaan suunnitelluista. Alan uskoa ternimaitojen voimaan, sillä tämä oli jo toka kerta tänä talvena, kun oon aloittanut ekatrasuuren ternikuurin heti flunssaoireiden ilmaannuttua ja oon päässyt taudeista tosi vähällä. No, toki se voi johtua muustakin tai vaan hyvästä tuurista, mutta kiitos Beasterille joka tapauksessa!
Leirin loppupuolella flunssasta parannuttuani kulku oli taas varsin hyvää. Sain tehtyä pari loistavaa yhdistelmää sekä pitkää pyörää ja juoksua. Oi että oli ihana tossuttaa kevyellä askeleella ka ajella aika-ajo Bianchilla, joka alkoi mäissäkin jo tuntua kovin kotoisalle menopelille!
Leiri oli siis mainio, mutta täytyy myöntää, että oli se ihan rankkakin. Lähes kolme viikkoa pienessä hikisessä kämpässä ihan koko ajan valmentajan valvovan silmän alla ;) Treeniä, joka yllä mainituista hehkutuksistani huolimatta vaati varsin usein myös epämukavuusalueelle astumista... Rankan treenin ohessa normitöitä eli valmennus- ja ravitsemusjuttujen kirjoittelua... Yliterveellistä ruokaa ja kivuliaita venyttely- sekä hierontasessioita... Ihan tajuttoman kivaa settiä tuon parisen viikkoa, mutta nyt palaan jo ihan hyvillä mielin jatkamaan treenejä Suomen arkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti