Tongyeongiin

Muutaman tunnin päästä alkaa matka kohti Etelä-Koreaa. Lennämme ensin yön yli Souliin, mistä sitten huomenna seikkailemme koko maan halki pienehköön Tongyeongin satamakaupunkiin. Tongyeongissa kisataan ensi lauantaina maailmancup.

Treenit ovat menneet tosi hyvin. Varsinkin viime viikolla oli ihan konemainen vire, kaikki kulki ja myös palautuminen on ollut nopeaa. Odotan innokkaana kisaa ja sitä, että pääsisin nyt vihdoin ottamaan kaiken irti ilman minkäänlaisia vastoinkäymisiä! Haluan tosi paljon nähdä, mihin se riittää.

Sijoitustavoitteita tärkeämpää Tongyeongissa on kuitenkin se, että uin vihdoin harjoitusvauhtieni tasolla ja nousen vedestä niin kutsutussa kakkosryhmässä, joka muodostuu yleensä reilun minuutin päähän kärjestä. Pyöräilyssä ja juoksussa tavoittelen perussuorituksia. Niissä terävin vire on suunnitelmien mukaan seuraavissa kisoissa. Mutta ei nyt tietysti perustasollakaan porukan jalkoihin saa jäädä...

Jos netti toimii hotellilla, niin laitan varmaan ennakkotunnelmia vielä lähempänä kisaa. Mutta nyt pitää rientää viimeistelemään pakkaamista!

Vatsatauti ja keskeytys Japanissa

Japanin reissu meni kivasti kisapävän aamuyöhön saakka, jolloin muhun iski joku vatsapöpö. Oksentelin aamun, mutta yritin silti vakuutella itselleni, että homma toimii kuten Konosella ja kisa sujuu siitä huolimatta... niinpä kampesin mukaan starttiin. Startti ja noin kolmasosa uinnista sujuikin todella hyvin, mutta sitten ylimääräistä tavaraa alkoi jälleen nousta ylös ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi keskeyttää kisa jo ekan uintikiekan jälkeen.

Harmittaa ihan pirusti. Miksi aina pitää tulla jotain tämmösiä kaiken romahduttavia ongelmia???!!!!???? Yokohama oli hirmuisen hieno ja siisti kaupunki ja söin kisaa ennen tosi varovaisesti pelkkiä tuttuja länsimaisia ruokia. Raskasta sekä turhauttavaa reissata toiselle puolelle palloa, tehdä kisasta vain startti ja sitten matkata takaisin kotiin.

Nyt ei auta jäädä ketutukseen pyörimään, vaikka ihan suhteettoman kovalle tämä homma taas tuntuu. On kuitenkin kaivettava reissusta sen tarjoamat positiiviset kokemukset. Etenkin uinnin suhteen itseluottamus kasvoi tosi paljon, kun pääsin samaan altaaseen treenaamaan huippujen kanssa eikä kisan alkuvauhtikaan enää tuntunut yhtä kovalle kuin pari kuukautta sitten eli se laji vaikuttaisi vihdoin menneen oikeaan suuntaan. Nyt on vain paranneltava olo täysin terveeksi ja sitten tehtävä kunnon treenisatsit Etelä-Korean, Kolumbian ja Uuden Seelannin maailmancuppeja varten.

Japaniin!

Pian on taas aika ruveta tositoimiin. Huomenna lähden Japanin Yokohamaan, missä käydään World Championship Series kisa ensi maanantaina.

Kilpailusta on tulossa todella kovatasoinen, sillä paikalla on lähes kaikki maailman parhaat ja vielä täydessä tikissä viime viikonlopun Pekingin finaalin jäljiltä. Mahtavaa päästä kokeilemaan menoa, joka ei tällä pallolla enää kovemmaksi muutu! Oma päätähtäimeni on tosin vasta loka-marraskuun cupeissa, mutta kyllä fiilis on nytkin jo sellainen, että alkukesää parempaa vauhtia voisi olla luvassa :)

Valmistautuminen on sujunut hyvin. Hiukan arveluttaa tosin tämä myöhäinen kisapaikalle matkustaminen, mutta näin yhden hengen maajoukkueena ylimääräinen sompailu oudoissa olosuhteissa ei sekään olisi helppoa. Ja nyt saan isän huoltajaksi mukaan, mikä on tosi tarpeellista. Aikaeroon sopeutumisen olen jo aloittanut heräämällä aikaisin viime päivinä. Ja lämpösopeutumista olen hakenut ergosta sekä saunomisesta - en tosin yhdistettynä niin kuin hurjat huhut suomalaisista viime vuosikymmenen Hawaijin kävijöistä kertovat ;)

Kisaa voi seurata osoitteesta www.triathlonlive.tv. Startti on maanantaina 19.9. klo 02 Suomen aikaa eli seuraaminen vaatii kyllä yökukkumista tai aamuvirkkuutta.