Takana on kauden ensimmäinen treenileiri, kaksiviikkoinen tutussa Kanarian Maspalomaksessa. Olimme reissussa valkku Paulin kanssa ja tavoitteena oli, että harjoituskausi avataan kunnolla tällä leirillä. Leiri tuli tosi tärkeään väliin, sillä se katkaisi sopivasti kaiken muun touhuamiseni. Vaikka syksyn gradu-, valmennus- yms. kiireet tekivät päälle ehdottomasti hyvää, oli nyt aika palata ammattimaisen urheilijan päivärytmiin - ja mahtavaa meininkiä treenaamisen, kehonhuollon ja päiväunien täyteiset päivät olivatkin!
Harjoittelun suhteen leiri oli yksi parhaista, mitä olen tehnyt. Se onnistui just suunnitelmien mukaan. Painotus oli tietenkin pyöräilyssä ja pk-treeneissä, mutta "tyhjien" kilsojen keräämistä ei juuri tullut tehtyä, vaan treenaamista voi kuvailla huippulaadukkaaksi. Paikkana Gran Kanaria oli tähän vaiheeseen kautta aivan loistava, sillä pk-AerK tehon lajivoimaa tuli vuoria kivutessa ihan luonnostaan. Mäkipyöräilyjen lisäksi leirin kohokohtia olivat muun muassa muutamat triathlonit sekä mäkijuoksut.
Kontrollitreenien perusteella myös kunto vaikuttaisi olevan jopa ällistyttävän hyvällä mallilla. Syksy meni sekä harjoittelun että kontrollien suhteen aikas rennosti eikä kuntotilanne ollut kovin tarkkaan selvillä ennen tätä leiriä. Mutta nyt sain yllättyä iloisesti, sillä pk-vk sykkeiden ja tuntuman juoksuvauhteja voi kuvailla jopa hurjan hyviksi, itse asiassa ehkäpä jopa paremmiksi kuin koskaan ennen ;). Myös uinti vaikuttaisi kulkevan niin kuin pitää ja pyörälläkin ylämäet sujuivat kevyesti kuin vuorikauriilla. Ainoa selvä heikkous tuntui olevan vauhdikkaat ja kiemuraiset alamäet, joissa valmentaja pyyhälsi karkuun... Täytyy psyykata rohkeutta ennen ensi leiriä!
Kokonaisuudessaan leiri ei ollut äärirasittava, vaan nyt Suomeen palatessa on tunne, että treeni-intoa on valtavasti. Kroppa tuntuu hyvälle, pieniäkään vamman poikasia ei ole ja pääsemme varmasti pian jatkamaan tuottavaa perusharjoittelua. Tärkeää on edelleen pitää maltti matkassa - välillä kaikenmaailman juttuja lukiessa tuntuu, että maapallo on pullollaan urheilijoita, jotka ovat huippuvireessä treenikaudella, mutta kisoissa vauhtia ei sitten löydykään...tänä vuonna en aio olla yksi heistä! Nyt on siis edelleen tärkeää olla hurjastelematta treenien suhteen ja osata siirtää omat urheilut silloin tällöin kunnolla sivuun kuten syksyllä. Ja se onnistuukin helposti, kun pääsen taas kouluttamaan mahtavaa valmennusporukkaani :)
torstai 7. helmikuuta 2013
torstai 27. joulukuuta 2012
Kiitos vuodesta 2012!
Kiitos yhteistyökumppaneilleni ja kaikille tukijoilleni vuodesta 2012! Oli mahtavaa, että olitte apunani yhtenä elämäni jännimmistä ja vauhdikkaimmista jaksoista. Ilman teitä en olisi millään pärjännyt. Kiitos :)
Kaudesta jäi päällimmäisenä mieleen tiukka kisaputki ympäri maailmaa. Parhaimpia saavutuksiani olivat 11. sija olympiamatkan maailmancupissa, 2. ja 3. sija continentalcupissa ja 3. sija Challenge sarjan puolimatkalla. Ja sivussa pari Suomen mestaruutta. Upeita saavutuksia! Mutta tavoitteeseeni en päässyt, vaan jäin sijan päähän Lontoon olympiapaikasta.
Sain kuitenkin tänä vuonna mielettömiä kokemuksia, mistä olen todella kiitollinen. Opin myös tajuttomasti - huippu-urheilusta, triathlonista sekä elämästä yleensä - ja näitä oppeja pystyn varmasti hyödyntämään tulevaisuudessa.
Vuosi 2013 tuo mukanaan uutta kivaa, vähän mallia "paluu juurille". Olen usean vuoden kisaputken jälkeen päässyt palaamaan harjoitusvuoden rytmityksessä perinteiseen malliin, mikä tietää aikaa rakentaa kuntopohjaa ja kehittää kaikenmoisia yksityiskohtia. Talvi ja kevät kuluvatkin pitkästä aikaa supertuottavan peruspuurtamisen parissa. Henkistä tasapainoa tulen saamaan myös vihdoin keväällä pöytälaatikkoon pöllähtävistä ravitsemustieteen maisterin papereista. Tavoitteet pysyvät silti uinnissa, pyöräilyssä ja juoksussa :)
Onnea ja iloa vuodelle 2013!
Kaudesta jäi päällimmäisenä mieleen tiukka kisaputki ympäri maailmaa. Parhaimpia saavutuksiani olivat 11. sija olympiamatkan maailmancupissa, 2. ja 3. sija continentalcupissa ja 3. sija Challenge sarjan puolimatkalla. Ja sivussa pari Suomen mestaruutta. Upeita saavutuksia! Mutta tavoitteeseeni en päässyt, vaan jäin sijan päähän Lontoon olympiapaikasta.
Sain kuitenkin tänä vuonna mielettömiä kokemuksia, mistä olen todella kiitollinen. Opin myös tajuttomasti - huippu-urheilusta, triathlonista sekä elämästä yleensä - ja näitä oppeja pystyn varmasti hyödyntämään tulevaisuudessa.
Vuosi 2013 tuo mukanaan uutta kivaa, vähän mallia "paluu juurille". Olen usean vuoden kisaputken jälkeen päässyt palaamaan harjoitusvuoden rytmityksessä perinteiseen malliin, mikä tietää aikaa rakentaa kuntopohjaa ja kehittää kaikenmoisia yksityiskohtia. Talvi ja kevät kuluvatkin pitkästä aikaa supertuottavan peruspuurtamisen parissa. Henkistä tasapainoa tulen saamaan myös vihdoin keväällä pöytälaatikkoon pöllähtävistä ravitsemustieteen maisterin papereista. Tavoitteet pysyvät silti uinnissa, pyöräilyssä ja juoksussa :)
Onnea ja iloa vuodelle 2013!
perjantai 7. joulukuuta 2012
Ruotsissa triathlonistille Bragdguldet!
Olympiahopeamitalisti Lisa Norden sai juuri Ruotsissa vuoden 2012 Bragdguldetin!!! Tämä on Ruotsin arvostetuin vuosittainen urheilijapalkinto - mahtavaa triathlonille!
Olisipa hienoa, jos Suomestakin vielä nousisi kansainvälisille kentille niin kova triathlontykki, että lajimme saisi yhtä upean kunnianosoituksen :)
ps. edellisen blogitekstin alla on triathlonliittomme vastaus postaukseeni.
Olisipa hienoa, jos Suomestakin vielä nousisi kansainvälisille kentille niin kova triathlontykki, että lajimme saisi yhtä upean kunnianosoituksen :)
ps. edellisen blogitekstin alla on triathlonliittomme vastaus postaukseeni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)