Jee, nyt sain hieman balsamia haavoille parin epäonnistuneen kisan jälkeen. Sijoituin sunnuntaina Puolan Kedzierzyn Kozlessa käydyssä kovatasoisessa Premium Eurooppa Cupissa neljänneksi. Vaikka neljäs sija on monesti se karvain, olen nyt tyytyväinen tulokseeni. Itse asiassa en ennen kisaa olisi voinut uskoa, että pystyn niin hyvään suoritukseen ja voin voittaa niin monia kovia päänahkoja! On se vaan kroppa ylläreitä täynnä: viikko sitten kaikki tuntui loistavalle ja kisassa tuli heikko esitys, kun taas tällä kertaa oli vaikka mitä ongelmia ja kisa sujui hyvin.
Ehkä kivointa kisassa oli, että uinti onnistui jo mukavasti. Suurimpana syynä edellisiä kisoja parempaan pulikointiin oli varmasti se, että tällä kertaa en panikoinut missään vaiheessa, mikä esti väsähtämisen. Voimia jäi jopa liikaa jäljelle ja uinnin jälkeen oli olo, että jopa kovempaa olisi jaksanut läiskiä. Joka tapauksessa rantauduin hyvissä asemissa reilu minuutti kärjen jälkeen. Varmaan ensimmäistä kertaa triathlonurallani olin jopa puolen välin paremmalla puolella, sillä edelläni oli 17 tyttöä ja perässä 21 ;).
Pyörän päällä fiilis oli loistava, sainhan heti alusta lähtien ajella isossa ryhmässä. Jalat myös toimivat ok ja varsinkin alkumatkasta tein paljon hommia, jotta saisimme edellä menijöitä kiinni. Onneksi myös muu porukka oli suhteellisen aktiivista. Lopulta edellämme olikin ainoastaan viiden hengen kärkiporukka. Sekin oli pitkään vain reilun minuutin päässä, mutta viimeisillä kierroksilla (pyörä 8x5,3km tasainen kortteli) menomme meni pahasti kyttäilyksi ja ero kärkeen venähti pariin minuuttiin.
Toiseen vaihtoon tultaessa olin turhan arka ja lisäksi vaihtopaikalla hukkui aikaa törmäilyyn. Lopulta lähdin noin 10s ryhmämme ekojen tyttöjen perään. Sain kuitenkin muut, paitsi kisan voittoon juosseen Vendula Frintovan, kiinni jo ekan kierroksen puolivälissä (juoksu 4x2,65km). Jäin juoksemaan Anne Haugin ja Zita Szabon kanssa. Pystyimme pitämään yllä hyvää vauhtia ja ohitimme toiseksi tullutta Raw:ta lukuun ottamatta kaikki pyörän jälkeen edellä olleet. Haugin ja Szabon tsemppiapu oli minulle todella tarpeen, sillä oloni oli tosi tuskainen ja yksin en olisi pystynyt kiusaamaan itseäni tarpeeksi kovaan vauhtiin. Noin kilometri ennen maalia Haug avasi kirin, eikä minulla ollut rahkeita vastata siihen. Saavuin kuitenkin hoiperrellen maaliin neljäntenä ennen Szaboa. Ja siitä minut raahattiin mahakramppien kourissa ensiaputelttaan.
Kisan tulos oli henkisesti tosi tärkeä ja antoi uskoa siihen, että kaiken loksahtaessa kohdilleen olen jo tällä hetkellä yllättävän lähellä maailman kärkeä. Eli treenit eivät ole menneet hukkaan :). Nyt on kuitenkin pakko selvittää perin pohjin, mikä mahaa vaivaa. Luulen ja toivon, että kyseessä on vain joku bakteeriepätasapaino heinäkuisen vatsataudin jäljiltä. Lääkäri passitti minut kuitenkin kolonoskopiaan, mihin joudun ylihuomenna. Sen jälkeen sitten tehdään päätöksiä loppukaudesta.
Eurooppa Cupin tuloksia:
http://www.triathlon.org/zpg/zevt-dtl-prtcpnts_v4.php?call=TVRFdw==&keep=sh&id=MTQwOQ==&sh=rs&rsid=3697
Niin ja muistutuksena kaikille: ensi perjantaina ja lauantaina Uimastadionin ympäristössä pidetään kauan odotettu Helsinki City Triathlon! Sinne vaan kaikki sankoin joukoin kisailemaan, kannustamaan ja tutustumaan upeaan lajiin!!!
Hienoa Kaisa, sinnikkyys (ja kova harjoittelu) sai palkinnon! Seuraan innokkaasti blogiasi, vaikken kommentteja juuri ole jättänyt; erityisesti ihailen sitä että vastoinkäymisistä huolimatta olet säilyttänyt positiivisen asenteesi. Ja tekstit ovat mukavan letkeään sävyyn kirjoitettuja!
VastaaPoistaTsemppiä myös jatkossa t. sirkka