lauantai 19. marraskuuta 2011

Auckland WC - DNF

Enempää ei homma olisi tänään voinut pieleen mennä. Olin ihan kuollut uinnissa, täysin vetämätön olo. Pyöräkään ei kulkenut normaalisti, mutta saavutin silti muutamia tyttöjä ja lopulta saimme suht ok vuorovetoa aikaiseksi espanjalaisen Rodriguezin kanssa (kolmas Tongyeongissa ja Guatapessa).

Pari kiekkaa ennen maalia multa puhkesi kuitenkin takarengas. Ajoin noin kilsan ihan tyhjällä kiekolla ja sain sen vaihdettua, mutta hommaan kului kaikkineen niin paljon aikaa, että kun olin jo etukäteen pahasti perässä, jouduin lopulta keskeyttämään.

Harmittaa kyllä taas, että renkaankin piti vielä hajota. Ei kisasta enää hyvää sijoitusta olisi ollut mahdollista ottaa, mutta olisin tosi paljon halunnut nähdä, kuinka juoksu kulkee. Molemmat renkaat olivat vielä tosi uudet ja tarkastin ne erittäin huolellisesti juuri ennen kisaa, joten älyn huonoa tsäkää, että näin jälleen kerran kävi!

Toinen mikä kisasta tietty jäi harmittamaan, oli surkea uinti. En tiedä, mikä siinä nyt taas tökkii, kun se Koreassa jo vaikutti kulkevan. Yksi syy nyt tietty saattoi olla tämä selkä, sillä tänään vasta ekan kerran pystyin esim. hyppäämään veteen suht kivutta. Kisan aikana selkään ei kuitenkaan sattunut, joten en tiedä paljonko sen piikkiin voi epäonnistumista pistää.

Nyt päällimmäisenä fiiliksenä on taas, että kyllä tämä urheilu on välillä vähän turhan raskasta touhua. Nyt olen puolitoista viikkoa tapellut kipeän selän kanssa. On ollut aika kovaa, kun pitäisi valmistautua triathlonkilpailuun eikä oikein edes kykene kävelemään. Ihan tajun huonoa tsäkää tuo selkäkin, kun se on koko vuoden ollut täysin terve ja nyt juuri ennen pääkisaa se sitten prakasi, vaikka treeneissä tms. emme tehneet mitään muutosta. Tuntuu, että mun on pakko olla todella paha ihminen, kun päähän potkitaan tällä tavoin aivan koko ajan.

No, ei auta surkutella. Ylihuomenna matka nimittäin jatkuu vielä Etelä-Afrikkaan. Siellä on yksi pienempi ITU kisa viikon päästä. Toivottavasti edes se sujuisi. Motivaatiota yrittää on vielä. Kylmä fakta kuitenkin on, että olympialaisten suhteen peli alkaa olla todella heikon hiuskarvan varassa, kun sekä Guatapesta että täältä Aucklandista tuli keskeytys.

4 kommenttia:

  1. On jo kyllä valitettavan huonoa tuuria. Tsemppiä jatkoon Kaisa!

    VastaaPoista
  2. Ehkä varustepuolella olisi jotain tehtävissä paremmin. Täytyy olla turhauttavaa että tärkeitä kisoja joutuu keskeyttämään välinerikkoihin. Oliko vain huonoa tuuria ja tiellä jotain terävää vai kenties häikkää renkaiden asennuksessa tai kunnossa? Toivottavasti et tuon takia luovuta.

    VastaaPoista
  3. Sika huonoa säkää :( Ihmisen hyvyydestä tai pahuudesta tässä hommassa ei ole yhtikäs kysymys. Enemmän on kysymys siitä, että sinulla on liian monta hommaa, kun toimit siellä itse matkanjärjestäjänä, kokkina, roudarina/avustajana, psyykkisenä valmentajana, lääkärinä ja mekaanikkona. Onneksi suomalainen vastaa 10 muunmaalaista ;) Eikun eteenpäin, tsemppiä ja leuka pystyyn!
    Eija

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä Kaisa! Toivottavasti Etelä-Afrikan kisassa kaikki on sitten paremmin!

    VastaaPoista