Jäätävän tuskainen EM kisa

Huh huh. Eipä olisi tuskaisempaa voinut olla. Todellinen survival game tämän päivän kisa...

Täytyy myöntää, että jo ennen kisaa fiilikset olisivat voineet olla paremmat. Oon kärsinyt täällä allergiaoireista, joten happi ei oo kulkenut kuten pitää. Keli on ollut koko ajan tosi jees, paitsi meidän kisapäivänä... Tänään oli about +13 ja vesisadetta. No, se juttuhan on tietty sama kaikille.

 Uinti alkoi kohtuu mukavasti ja olin ekalla poijulla ihan jees asemissa porukan puolivälin paikkeilla. Sen pidempään ei sit ollukaan mahiksia uida huonolla hapella, vaikka pidin tehon normaalia rauhallisempana. Loppu 1000 m oli hapetonta taistelua. Lopulta pääsin vedestä pikku porukassa vajaa pari minuuttia kärjen perässä ja minuutin voittajan perässä.

Pyörä oli ihan kammoa. Ekat 20 km henki vinkui ihan hulluna, kun oli kunnon astmakohtaus päällä. Niinpä pari kovaa ajajaa pääsi karkuun multa heti alkumetreillä. Eipä auttanut kun laskea menoteho lenkkeilyksi, mikä kyllä auttoi rauhoittamaan hengityksen, mutta vauhdin rahoittelussa lisääntyi aivan sairaan jäätävän kelin tuomat tuskat. Jalat eivät toimineet. Eivätkä kädetkään. Koko reissun aikana sain kylmillä käsillä juotua yhden kerran, noin 0,5 dl. Lopulta vedin koko matkan (paitsi alamäen, jossa hävisin taas suurimmalle osalle...), mutta eihän se pyörä kylmillä jaloilla ja huonolla hengityksellä mihinkään liikkunut ja hävisin tietty paljon kunnon ryhmille. No, joitain naisia sain tosin ohiteltuakin, mutta he olivat niin heikkoja pyörän päällä ja muutama heistä myös aivan kylmän horkassa, etteivät ehtineet lopulta edes juoksemaan, kun kärki otti kierroksella kiinni.

Pyörän päällä mietin monen monta kertaa keskeyttämistä, mutta päädyin kuitenkin juoksemaan. Juoksu oli sekin ihan kammoa. Jalat eivät oikein lämmenneet edes siinä lajissa, mikä on jo tosi harvinaista. Kyljet kramppailivat astmahässäkän jäljiltä. Lisäksi henki alkoi taas vinkua, jos nostin vähänkin vauhtia edes anakynnystehon tuntumaan. Siitä oon aika yllättynyt, että yksinäisen erittäin tahmean pyörän jälkeen, vain 0,5 dl nesteillä ja noin 15 kcal energialla ja alavauhtisella juoksuteholla hävisin voittajalle, olympiavoittaja Nicola Spirigille, vain 2 min juoksuosuudella?!? Eli sinänsä kunto taitaa olla ok mallilla ;)

 Niin sijoituksena olin muuten 40 lähtijästä 21. Silti viimeinen maaliin selvinnyt, koska moni ei kerennyt edes juoksemaan, kaatui tai jäätyi tai muuten vaan heivasi sivuun. Eli valitettavasti EM kisa oli tällä kertaa aika lailla naurettava farssi. Toki voittaja ja muut hienoja suorituksia tehneet olivat ihan jäätävän kovia ja ovat upeat sijoituksensa ansainneet!

Nyt täytyy koittaa unohtaa tän päivän surkea suoritus, hoitaa astma kuntoon ja suunnata katseet kesän tuleviin koitoksiin. Niin ja nyt ihan kiireellä lähden kukkien metsästysreissulle tonne alppivuorten rinteille - onhan sitä sentään Juhannus ja jospa kukat tyynyn alla auttaisivat vihdoin tänä vuonna ;)